Punkaharju

Olin viisi päivää Savonlinnan Punkaharjulla ja käppäilin ympäri harjua kuvaten kasveja, hyönteisiä ja maisemia. Hyönteisten lajitunnistuksia ei kannata pitää absoluuttisena totuutena. Käytän usein Google Lensiä alkuun päästäkseni ja selaan sen jälkeen tuloksena saamani lajin lähisukulaisia varmistuakseni että olen edes jotakuinkin oikeassa suunnassa.

Kuvat aukeavat isommiksi klikkaamalla ja sulkeutuvat klikkaamalla kuvan ulkopuolelta tai painamalla Esc tai Enter.

Julkaistu .

Kasvit

Näin ensimmäistä kertaa tunturikurjenherneen (Astragalus alpinus). Nimensä mukaisesti se kasvaa Lapin tuntureilla, mutta myös Etelä-Suomen harjuilla, mihin se jäi kasvamaan jääkauden jälkeen. Levinneisyyskartta Kasviatlaksessa.

Kenttäkeulankärki (Oxytropis campestris; tunnetaan yleisesti Suomessa esiintyvän alalajin nimellä idänkeulankärki). Toisessa kuvassa kaikki tien ja metsänpohjan välissä oleva vihreä on keulankärkeä.

Kissankello (Campanula rotundifolia). Toisessa kuvassa vähän tavallista liuskoittuneempi kukka.

Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) ja ruostesieniin kuuluva pihdan-puolukanruoste (Thekopsora goeppertiana).

Okarahkasammal (Sphagnum squarrosum).

Kerrannainen niittyleinikki (Ranunculus acris), joka kasvoi maantien varrella.

Valkopiippo (Luzula luzuloides), uustulokas 1800-luvulta. En ollut ennen nähnyt tätä vihviläkasvia.

Näin vajaan 20 hehtaarin alueella puolen tunnin aikana kuusi Suomen seitsemästä talvikista. Vain isotalvikki jäi puuttumaan.
Pikkutalvikki (Pyrola minor), kellotalvikki (Pyrola media), keltatalvikki (Pyrola chlorantha), nuokkutalvikki (Orthilia secunda), sarjatalvikki (Chimaphila umbellata), tähtitalvikki (Moneses uniflora).

Hiirenvirna (Vicia cracca) ja jänönsalaatti (Lactuca muralis).

Vuohenputki (Aegopodium podagraria). Tällaiset laajat kasvustot tuoksuivat hyvältä auringonpaisteessa.

Särmäkuisma (Hypericum maculatum) ja häränsilmä (Hypochaeris maculata).

Yövilkka (Goodyera repens) nupulla. Pidän tästä pienestä kämmekästä.

Hyönteiset

Jokin mittari (Scopula?, Cabera?).

Angervohopeatäplä (Brenthis ino) ja piippopaksupää (Ochlodes sylvanus).

Nokisiipi (Atolmis rubricollis) oli joutunut veteen. Otin sen kepin avulla rannalle.

Hentokukkajäärä (Alosterna tabacicolor), hoikkakukkajäärä (Stenurella melanura) ja nelivyöjäärä (Leptura quadrifasciata).

Pikkukultakeiju (Chrysanthia geniculata) päivänkakkaran (Leucanthemum vulgare) mykeröllä ja paarma (Hybomitra sp.)

Kimalaiskuoriainen (Trichius fasciatus) ja ilmeisesti täpläsimamehiläinen (Hylaeus confusus).

Jonkin sahapistiäisen (Symphyta) toukka ja lepänlehtikuoriaisen (Plagiosterna aenea) toukkia tervalepän lehdellä.

Korentoja alueella oli paljon.

Keihästytönkorento (Coenagrion hastulatum). Toisessa kuvassa sininen on koiras ja vihreä naaras.

Isotytönkorento (Erythromma najas) ja hoikkatytönkorento (Ischnura elegans). Ensimmäisessä kuvassa ulpukan lehdillä myös lummenälvikkään (Galerucella nymphaeae) toukkia.

Pikkulampikorento (Leucorrhinia dubia) ja lummelampikorento (Leucorrhinia caudalis).

Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) ja merisinikorento (Orthetrum cancellatum). Nimestään huolimatta merisinikorento on alkanut levitä myös sisämaahan, ja juuri Savonlinnan suunnalla sillä on vakiintuneita populaatioita.

Jokin päivänkorento (Ephemeroptera) ja kaiketi aitomuurahaiskorennon (Myrmeleon formicarius) toukan eli muurahaisleijonan pyyntikuoppa. Niitä oli paikalla useita. En tiedä tekevätkö muutkin hyönteiset tällaisia kuoppia, joten tämä on vain oletus.

Muut eläimet

Ukkoetana (Limax cinereoniger) ja rantakäärme (Natrix natrix). Käärme oli valitettavasti jäänyt auton alle.

Jokin sauvakki (Tetragnatha sp.) ja ilmeisesti jokapaikannopsakki (Philodromus cespitum).

Pyyn (Tetrastes bonasia) poikasia. Emokin oli lähellä mutta kuvaa siitä ei saanut. Lensivät hyvin jo näin pienenä.

Selkälokki (Larus fuscus) ja korppi (Corvus corax).

Maisemat

Punkaharjun harjutie ja kilometripylväs.

Hynninsaari. Kävin täällä juuri sateen jälkeen ja kastelin kenkäni läpimäriksi, mutta onneksi ne pääosin kuivuivat seuraavaan päivään mennessä.

Kuikonniemen sotahistoria-alueen kioskin tupakointipaikka, jonka tuhkakuppi oli tehty sammuttimesta.

Kuikonniemeä.

Korsu johon ei päässyt sisään sortumavaaran vuoksi.

Juoksuhautoja. Niitä oli kunnostettu 1990-luvulla ja 2010-luvulla, mutta aika huonossa kunnossa ne isoksi osaksi olivat. Yksi pätkä oli niin hyvässä kunnossa, että sinne johtavat portaat oli jätetty rajaamatta köydellä.

Pieni märkä suo Mustaniemellä ja hiekkaranta jossa uin kerran. Muina kertoina uin tien toisella puolella kioskin viereisellä uimarannalla.

Punkaharjun keskustassa oleva vesitorni ja Potkusalmen silta.

Valkialampi harjutieltä nähtynä ja harjun korkeimmalla kohdalla oleva Runebergin muistomerkki. Runeberg vieraili Punkaharjulla kahdesti vuonna 1838.

Pususilta ja kivimuurein reunustettua harjupolkua.

Rantanäkymää.

Vaahersaloon johtava Potkusalmen silta ja maisema sillalta. Silta rakennettiin alun perin Harjavaltaan Kokemäenjoen yli vuonna 1939, mutta kun sinne alettiin rakentaa uutta siltaa, vanha silta purettiin vuonna 1982 ja siirrettiin Punkaharjulle.

Vaahersalossa jonkun pihatien päässä oli Suomen vaakuna ja vanha moottoripyörä.