Heinolan kasveja

Elokuun alussa kävin kuvaamassa kasveja junaradan varrella Heinolassa. Tein myös retken Paistjärven alueelle äitini kanssa.

Kuvat aukeavat isommiksi klikkaamalla.

Julkaistu 30.8.2015.

Junarata, 1.8.

Kuvat ovat vähän epätarkkoja, koska ilta alkoi jo hämärtää.

Ketomaruna (Artemisia campestris).

Kiskon pintaa.

Lehtoneidonvaippa (Epipactis helleborine). En ollut ennen nähnyt tätä rauhoitettua kämmekkää.

Kangasajuruoho (Thymus serpyllum).

Kultapiisku (Solidago virgaurea).

Tummatulikukka (Verbascum nigrum). Tätäkään en ollut aiemmin nähnyt. Ukontulikukasta pidän enemmän, mutta tämäkin on upea.

Valkoinen ketokaunokki (Centaurea scabiosa). Erottaa helposti muista kaunokeista, koska tällä on liuskaiset lehdet.

Paistjärvi, 2.8.

Mäntykukka (Monotropa hypopitys). Lehtivihreätön loiskasvi, joka ottaa ravintonsa tattien sienirihmastosta, joka puolestaan elää symbioosissa männyn kanssa. Näitä oli monessa paikassa pitkin metsää. Viimeksi olin nähnyt mäntykukan joskus lapsena.

Ukonkeltanoiden suvun salokeltanoiden ryhmään (Hieracium Sylvatica-ryhmä) kuuluva laji, ellen aivan väärässä ole.

Sarjatalvikki (Chimaphila umbellata). En ollut nähnyt näitä kauniita kasveja aiemmin.

Yövilkka (Goodyera repens). Pieni kämmekkä, joita oli siellä täällä. Näitäkin näin ensimmäisen kerran.

Jokin päivänkorento (Ephemeroptera-lahko) laskeutui hihalleni ja viipyi siinä jonkin aikaa. Nämä hyönteiset elävät ensin toukkana 1–3 vuotta, mutta aikuinen elää vain tunteja tai korkeintaan muutaman päivän. Tänä aikana se ei syö ollenkaan, vaan etsii ainoastaan kumppanin ja jatkaa sukuaan.

Ilmeisesti punavyöseitikki (Cortinarius armillatus). Hienon värinen.

Äitini meni ottamaan kuvia hiekkatörmällä kasvavan männyn paljastuneista juurista.

Osa harjusta oli kulotettu.

Lisää mäntykukkia.

Kai tämä jokin limasieni on.

Silmäruoho (Euphrasia sp.).