Susi

Näissä kartoissa on etymologinen sukupuu indoeurooppalaisen kantakielen sanoille *wĺ̥kʷos (susi), josta kehittyi englannin wolf, ja *ḱwṓ (koira), josta kehittyi englannin hound ja suomen susi. Suomi kuuluu uralilaisiin kieliin, jotka ovat historiansa aikana olleet läheisissä tekemisissä indoeurooppalaisten kielten kanssa, joihin englantikin kuuluu.

Huomaa, että kaikki sanat eivät ole yleisessä käytössä. Joissakin kielissä toinen sana on voinut syrjäyttää aiemmin käytetyn sanan. Näin on käynyt varsinkin iberoromaanisten kielten koiraa tarkoittavissa sanoissa. Esimerkiksi espanjassa tavallinen koiraa tarkoittava sana on perro eikä latinasta saatu can. Samoin ruotsissa suteen viitataan yleensä sanalla varg eikä ulv.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

*wĺ̥kʷos

[Kartta]

Sana tarkoittaa ’susi’ kaikissa kielissä paitsi lyydiassa ja luuvissa (*walwe- ja *walwa-), joissa se tarkoittaa ’leijona’.

*ḱwṓ

[Kartta]

Sana tarkoittaa ’koira’ kaikissa indoeurooppalaissa kielissä. Se lainattiin itämerensuomalaisiin kieliin merkityksessä ’susi’.

Virossa on kaksi sanaa sudelle: susi ja hunt. Edellinen on sama itämerensuomalainen sana, joka esiintyy suomessa ja vatjassa, ja joka lainattiin todennäköisesti esigermaanisesta kielestä. Tämä näkyy kartassa sanana *ḱu̯n̥tó‑. Jälkimmäinen sana lainattiin keskialasaksan sanasta hund, mutta kartassa sen näytetään tulleen germaanisesta kantakielestä, koska alasaksalle ei ole tarpeeksi tilaa.

Karjalan sana susi on ilmeisesti lainaa suomesta, ja sitä käytetään vain saduissa, runoissa yms.

Pohjoissaamen sana šūvon tarkoittaa ’hyvin koulutettu koira’ ja se lainattiin kantasaameen todennäköisesti baltoslaavilaisen kantakielen koiraa tarkoittaneesta sanasta.

Uralilaiset kielet

Tässä kartassa on uralilaisten kielten sutta tarkoittavia sanoja.

[Kartta]

Merkinnät

*Kantakielestä kehittyneitä kieliä vertailemalla rekonstruoitu sana
Kuollut kieli, josta on kirjallisia lähteitä (toisin kuin *-merkityistä kielistä)
-Erottaa johtimen alkuperäisestä sanavartalosta. Sanan lopussa ilmaisee puuttuvaa nominatiivin päätettä.
katkoviivaLaina
oranssiAnatolialaiset kielet
violettiKreikka
ruskeaIndoiraaniset kielet
vihreäItaaliset kielet
magentaKelttiläiset kielet
punainenGermaaniset kielet
keltainenTokari
sininenBaltoslaavilaiset kielet
turkoosiAlbania
harmaaUralilaiset kielet (oma kielikuntansa)

Julkaistu 4.11.2012

Lähteet

Appendix:Proto-Indo-European/hundaz. Wiktionary. en.wiktionary.org/.... Haettu 28.10.2012.

Appendix:Proto-Indo-European/ḱwṓ. Wiktionary. en.wiktionary.org/.... Haettu 28.10.2012.

Appendix:Proto-Indo-European/wĺ̥kʷos. Wiktionary. en.wiktionary.org/.... Haettu 20.10.2012.

Grünthal, Riho. Finno-Ugric ‘dog’ and ‘wolf’. Etymologie, Entlehnungen und Entwicklungen. Festschrift für Jorma Koivulehto zum 70. Geburtstag. Mémoires de la Société Néophilologique de Helsinki LXIII, 83–96. helsinki.fi/hum/.... Haettu 1.11.2012.

Kallio, Petri. 2009. Stratigraphy of Indo-European loanwords in Saami. Teoksessa: Tiina Äikäs (toim.). Máttut - máddagat: The Roots of Saami Ethnicities, Societies and Spaces / Places, 30–45. Giellagas-instituutin julkaisuja 12. mv.helsinki.fi/.... Haettu 3.11.2012.

Susi. Etymon Project. Helsingin yliopisto. cs.helsinki.fi/... [Google cache]. Haettu 28.10.2012.

Useita artikkeleita tietyistä kielistä ja kieliryhmistä/kunnista Wikipediassa.

Useita artikkeleita tietyistä sanoista Wiktionaryssa.

Karttojen lähde ja lisenssi

Menegaz, Felipe. 2008. World map (Miller cylindrical projection, blank). Wikimedia Commons. commons.wikimedia.org/.... Haettu 20.10.2012.

Tämä tiedosto on lisensoitu Creative Commonsin Nimeä-Tarttuva 3.0 -lisenssillä. Lyhyesti: voit jakaa ja muokata tätä tiedostoa kunhan nimeät tiedoston tekijät ja jaat tiedostoa vain samalla lisenssillä.