Russia/Ruotsi/ryssä-sanojen etymologia

Selitykset

ro: soutaa

Roden, Roslagen: Upplannin itärannikon alue, joka oli viikinkiaikana velvoitettu antamaan sotalaivastolle miehistöä. Nimi tulee todennäköisesti soutumiehiä tarkoittavasta sanasta.

Ruotsi: naapurimaamme nimi, joka saatiin tuosta pienestä alueesta samaan tapaan kuin Viron nimi saatiin sen koillisosan Virumaa-maakunnasta ja Saksan nimi saatiin yhden alueella eläneen heimon eli saksien nimestä.

ruotsit: karjalaiset ja lyydit tarkoittivat tällä sanalla vastaavasti omia naapureitaan eli suomalaisia, toisinaan halventavaan sävyyn. Sana tarkoitti myös paitsi naapurikansaa, myös uskonnoltaan heistä poikkeavaa väestöä eli luterilaisia. Myös Pohjois-Karjalan suomalaiset ortodoksit tunsivat tämän merkityksen.

Rus, russkij: slaavit saivat sanan itämerensuomalaisista kielistä ja rupesivat käyttämään sitä omasta kansastaan. Aikaisemmin slaavien asuinalueilla oli käynyt varjageja eli viikinkejä, joita myös kutsuttiin ruseiksi.

ryss: kun sana oli vakiintunut tarkoittamaan venäläisiä, ruotsalaiset lainasivat sanan omaan kieleensä, jolloin sana palasi takaisin lähtökieleensä mutta eri merkityksessä kuin alun perin.

ryssä: sana ei kuitenkaan vielä lopettanut matkaansa, vaan suomalaiset lainasivat sanan jälleen ruotsista. Sana sai jälleen saman halventavan sävyn, joka sillä oli ollut silloin, kun sillä vielä tarkoitettiin suomalaisia.

Huom! Kaikki tutkijat eivät ole asiasta yhtä mieltä, vaan on myös epäilty itämerensuomalaisten Ruotsi-tyyppisten sanojen olevan alkuperäisiä, ja Roslagen olisi saanut nimensä niiden mukaan. Venäläiset kielentutkijat ovat pyrkineet etsimään kansansa nimelle ylevämpiä alkujuuria kuin muinaista vihollistaan tarkoittava sana, mutta nämä yritykset ovat enemmän tai vähemmän jääneet yrityksiksi.