Japanilaisia merkkejä

Tässä on sekalainen kokoelma japanilaisia sanamerkkejä (kanji). Niitä käytetään myös (tai pikemminkin alun perin) kiinassa, mutta en ota kantaa niiden lausumiseen kiinan kielessä. Japanissa sanamerkeillä on useita lausumistapoja, ja esitän kullekin merkille vain yhden niistä. Tätä ei siis kannata pitää minkäänlaisena sanaluettelona, tarkoituksenani on vain esitellä itselleni tärkeitä merkkejä.

Lukutavoissa pisteellä erotettu kursivoitu osio kirjoitetaan tavumerkeillä, suluissa oleva osio toisella sanamerkillä.

Merkkiä klikkaamalla pääsee WWWJDIC-nettisanakirjaan katsomaan merkin tietoja.

Elämä
inochi
elämä
i.kiru
elää
shi
kuolema
ai
rakkaus
koi
rakkaus
su.ki
tykätä
kira.i
vihata
ne.ru
nukkua
maaten
nemu.ru
nukkua
yume
uni
uta
laulu
mai
tanssi
ta.beru
syödä
no.mu
juoda
ara.u
pestä
sachi
onni
hana.su
puhua
sasaya.ku
kuiskata
kanga.eru
miettiä
Luonto
hi
aurinko
tsuki
kuu
hoshi
tähti
sora
taivas
ten
taivas
hikari
valo
hi
tuli
hai
tuhka
tsuchi
maa
chi
maa
ishi
kivi
iwa
järkäle
yama
vuori
mine
huippu
oka
mäki
tani
laakso
touge
harjanne,
sola
gake
jyrkänne
tsuka
kumpu
misaki
niemi
saki
niemi(maa)
shima
saari
hama
ranta
kishi
ranta
mizu
vesi
koori
jää
umi
meri
mizuumi
järvi
kawa
joki
kawa
joki
wan
lahti
e
lahdelma
izumi
lähde
ike
lampi
nami
aalto
fuchi
suvanto,
syvyys
ame
sade
kumo
pilvi
kaminari
ukkonen
yuki
lumi
arare
rae
(pieni)
hyou
rae
(iso)
kiri
sumu
moya
utu
kasumi
auer
tsuyu
kaste
niji
sateen-
kaari
kaze
tuuli
arashi
myrsky
mori
metsä
hayashi
metsikkö
sawa
suo
hara
niitty
maki
laidun
ta
riisi-
pelto
niwa
piha
sono
puu-
tarha
hatake
kasvimaa
Kasvit
ki
puu
matsu
mänty
momi
pihta
kaba
koivu
kaede
vaahtera
katsura
katsura
yanagi
paju
nara
tammi
kashiwa
tammi
kuri
kastanja
araragi
marjakuusi
tsuga
hemlokki
kusa
ruoho
sumire
orvokki
take
bambu
hagi
pensas-
apila
aoi
malva
yomogi
pujo
tsuru
köynnös,
kärhi
gama
osman-
käämi
suge
sara
koke
sammal,
jäkälä
momo
persikka
sakura
kirsikka
ume
aprikoosi
sumomo
luumu
daidai
pomeranssi
mugi
vilja
ine
riisi
(kasvi)
kome
riisi
(jyvät)
go.han
keitetty
riisi
ninniku
valko-
sipuli
imo
taro,
peruna
na
vihannes
asa
hamppu
綿wata
puuvilla
hana
kukka
tsubomi
nuppu
sa.ku
kukkia
kuda[mono]
hedelmä
mi
hedelmä,
siemen
tane
siemen
ho
tähkä,
jaloverso
nae
taimi
me
verso
mo.e
verso
eda
oksa
toge
piikki
ne
juuri
Eläimet
neko
kissa
ookami
susi
inu
koira
kuma
karhu
tora
tiikeri
kitsune
kettu
hyou
leopardi
nezumi
hiiri
ten
näätä
itachi
kärppä
uma
hevonen
ushi
lehmä
hitsuji
lammas
tori
lintu
karasu
varis,
korppi
kasasagi
harakka
hato
kyyhky
suzume
(pikku-)
varpunen
tsubame
pääsky
kamome
lokki
tsuru
kurki
gan
(villi-)
hanhi
washi
kotka
taka
(jalo-)
haukka
haitaka
varpus-
haukka
nosuri
hiiri-
haukka
tobi
haara-
haukka
misago
sääksi
mushi
hyönteinen
ka
sääski
hae
kärpänen
abu
paarma
hachi
ampiainen,
mehiläinen
ari
muura-
hainen
sakana
kala
same
hai
kaeru
sammakko
kame
kilpi-
konna
wani
krokotiili
hebi
käärme
ryuu
lohi-
käärme
ryuu
lohi-
käärme
Ruumiinosat
karada
ruumis
atama
pää
tsuno
sarvi
kami
hiukset
kao
kasvot
mimi
korva
hitai
otsa
mayu
kulma-
karvat
me
silmä
namida
kyynel
hana
nenä
hoho
poski
ekubo
hymy-
kuoppa
hige
parta,
viikset
kuchi
suu
kuchibiru
huulet
shita
kieli
ha
hammas
tsuba
sylki
ago
leuka
te
käsi
tenohira
kämmen
hane
siipi
ashi
jalka,
sääri
yubi
sormi,
varvas
tsume
kynsi,
kavio
hone
luu
suji
lihas,
jänne
kawa
nahka
hada
iho
nou
aivot
kokoro
sydän
chi
veri
o.naka
vatsa,
maha
hara
vatsa,
maha
i
maha
heso
napa
Ihminen
hito
ihminen
otoko
mies
onna
nainen
oya
vanhemmat
chichi
isä
o.tou.san
isä
haha
äiti
o.kaa.san
äiti
ko
lapsi
musu[ko]
poika
o.boc.chan
poika
musume
tytär
o.jou.san
tytär
ani
isoveli
o.nii.san
isoveli
otouto
pikkuveli
ane
isosisko
o.nee.san
isosisko
imouto
pikkusisko
Rakennukset
machi
kaupunki
miyako
pää/suur-
kaupunki
mura
kylä
uchi
talo,
koti
ie
koti,
talo
michi
tie
hashi
silta
i
kaivo,
kaupunki
Esineet
hashi
syömä-
puikot
kasa
sateen-
varjo
kushi
varras
Elementit [ensin japanilaiset, sitten kiinalaiset]
fuu
tuuli
sui
vesi
chi
maa
ka
tuli
kuu
tyhjyys,
taivas
moku
puu
ka
tuli
do
maa
kin
metalli
sui
vesi
Aineet
kane
metalli
kin
kulta
gin
hopea
dou
kupari
tetsu
rauta
hagane
teräs
namari
lyijy
suna
hiekka
hokori
pöly
chiri
pöly
shio
suola
[sa]tou
sokeri (*
Suunnat
higashi
itä
minami
etelä
西nishi
länsi
kita
pohjoinen
naka
keskusta
hidari
vasen
migi
oikea
ue
ylä
shita
ala
mae
etu
ushi.ro
taka
tokoro
paikka
Aika
toki
aika
toshi
vuosi
ki
vuoden-
aika
koro
vuoden-
aika
haru
kevät
natsu
kesä
aki
syksy
fuyu
talvi
tsuki
kuukausi
shuu
viikko
hi
päivä
yoru
ji[kan]
tunti
fun
minuutti
byou
sekunti
Luvut
ichi
1
ni
2
san
3
shi
4
go
5
roku
6
shichi
7
hachi
8
kyuu
9
juu
10
hyaku
100
sen
1000
man
10000
oku
108
chou
1012
kei
1016
gai
1020
shi
1024
jo
1024
jou
1028
kou
1032
kan
1036
sei
1040
sai
1044
goku
1048
rei
0
maru
0
Adjektiivit
i.i
hyvä
waru.i
paha
oo.kii
iso
chii.sai
pieni
naga.i
pitkä
mijika.i
lyhyt
atsu.i
kuuma
(sää)
atsu.i
kuuma
(esine)
samu.i
kylmä
(sää)
tsume.tai
kylmä
(esine)
ure.shii
iloinen
kana.shii
surullinen
tano.shii
hauska
tsuma.ranai
tylsä
sabi.shii
yksinäinen
nemu.i
väsynyt
nemu.tai
väsynyt
tsuka.reta
uupunut
utsuku.shii
kaunis
miniku.i
ruma
yasa.shii
helppo
muzuka.shii
vaikea
niku.i
vaikea
kata.i
vaikea
iro
väri
aka.i
punainen
shu
sinooperin-
punainen
kurenai
karmiinin-
punainen
daidai[iro]
oranssi
ki
keltainen
[ou]en
kromin-
keltainen
midori
vihreä
ao.i
sininen,
vihreä
gun[jou]
ultramarii-
ninsininen
kon
laivaston-
sininen
ai
indigo
hanada
vaalea
indigo
murasaki
violetti
kuro.i
musta
shiro.i
valkoinen
ko.i
tumma
usu.i
vaalea
Kuviot
zu
kuva
e
kuva
maru
ympyrä
maru
ympyrä
maru
ympyrä
ten
piste
manji
hakaristi
Sekalaisia [esim. sellaisia, joita harvoin enää käytetään]
shio
suola
sabi.shii
yksinäinen

*) 糖 (tou) itsessään tarkoittaa sokeria kemiallisena yhdisteenä, tavallinen pöytäsokeri on 砂糖 (satou), kirjaimellisesti ’hiekkasokeri’.