Kielten erikoisuuksia

Suomi

Kieltosanana on verbi e-, jonka aktiivin indikatiivin preesens on en, et, ei, emme, ette, eivät (alun perin evät). Joissakin uralilaisissa kielissä tällä verbillä on myös imperfekti. Suomessa kieltoverbin imperatiivi on elä/ellös, elköön, elkäämme, elkää, elkööt; e- on kuitenkin muuttunut yleiskielessä ä:ksi. Verbin 1. partisiippi on epä, jota käytetään nykykielessä vain etuliitteenä.

Valtion nimi Unkari << slaavien välittämä turkkilainen heimonnimi *ongur < *on-ogur ’kymmenen nuolta’. Tästä tuli myös venäjän Unkaria tarkoittava sana Ugrin, josta tuli suomeen sana ugrilainen.

Sanan sarajas ’meri’, ’Tuonelan joki’ kantamuodosta puolestaan tuli suomensukuisen syrjäänien kansan nimi.

Japani

Adjektiiveja on kaksi päätyyppiä. I-adjektiivit käyttäytyvät lähes kuten verbit, ja niistä voidaan muodostaa mennyt aikamuoto. Na-adjektiivit käyttäytyvät kuten substantiivit. Predikatiiveina niiden perässä on olla-verbi, attribuutteina niiden ja pääsanan välissä on olla-verbin attribuuttimuoto ”na”. Lisäksi on ns. no-adjektiiveja, jotka ovat oikeastaan substantiiveja. Niiden attribuuttimuoto käyttää genetiivipartikkelia ”no”, muuten ne ovat samanlaisia kuin na-adjektiivit.

I-adjektiivit: 青い鳥 aoi tori ’sininen lintu’, 鳥は青い tori wa aoi ’lintu on sininen’,
鳥は青かった tori wa aokatta ’lintu oli sininen’

Na-adjektiivit: 綺麗な鳥 kirei na tori ’kaunis lintu’, 鳥は綺麗だ tori wa kirei da ’lintu on kaunis’,
鳥は綺麗だった tori wa kirei datta ’lintu oli kaunis’

Kieltosanana on adjektiivi nai ’ei olemassa oleva’. Verbeissä (ja i-adjektiiveissa) tämä on käytännössä muuttunut taivutuspäätteeksi. Substantiiveissa (ja na-adjektiiveissa) sitä käytetään olla-verbin kanssa kieltomuotona. Ilman olla-verbiä sillä on alkuperäinen merkityksensä, että puheena oleva asia ei ole olemassa.

Verbit: 食べる taberu ’syödä’/’minä syön’/jne., 食べない tabenai ’en syö’/jne.

I-adjektiivit: 青い aoi ’(on) sininen’, 青くない aokunai ’ei ole sininen’

Substantiivit: 猫 neko ’kissa’, 猫ではない neko de wa nai ’(se) ei ole kissa’,
猫はない neko wa nai ’kissa ei ole (olemassa/paikalla)’

Na-adjektiivit: 綺麗 kirei ’kaunis’, 綺麗ではない kirei de wa nai ’ei ole kaunis’

Englanti

Good bye < God b'uy < God buy'ye < God be wy ye < God be with ye ’Olkoon Jumala kanssasi’.

Sainfoin (esparsetti, Onobrychis viciaefolia, eräs rehukasvi) < Saint Foine < uuslat. sanctum foenum ’pyhä heinä’ < sanum foenum ’terve heinä’ < herba mĕdica ’parantava kasvi’ < herba Mēdica ’meedialainen kasvi’ < kr. Μηδικὴ πόα ’meedialainen heinä’

Latina

Consertis digitis amplexatus sum genu ’Yhteenliitetyin sormin tulin kiedotuksi polveni suhteen’ = Puristin polveani (Augustinus, Confessiones, 8.8.20)

Naturae debitum reddere ’maksaa velkansa luonnolle’ = kuolla

Aea = Kirken asuttaman saaren nimi. Aeaeus on siitä johdettu adjektiivi tai asukkaan nimi ’aialainen’. Kirken lisänimenä oli Aeaea (feminiinimuoto edellisestä). Tämän genetiivi (ja adjektiivin yksikön genetiivi ja monikon nominatiivi) on Aeaeae (lausutaan [ɑiˈɑiɑi] tai [eːˈeːeː]). Aeaeae artes eli ’aialaiset taidot’ tarkoittaa taikakeinoja.

Domiporta eli ’kotilo’ tarkoittaa kirjaimellisesti ’kodinkantaja’.

Klassinen kreikka

Luonnonilmiöissä muodollisena subjektina voidaan käyttää ylijumala Zeusta: Ζεὺς ὕει [ˈdzeus ˈhyei] ’Zeus sataa’

καταμύω [kɑtɑˈmyoː] ’sulkea silmät’ = kuolla

Kymri

Mynd i wlad y gwaddod ’mennä maamyyrien maahan’ = kuolla

Muinaisegypti

[hieroglyfejä] (nty.w im) ’jotka ovat siellä’ = kuolleet

[hieroglyfejä] (t3 cwt špst) ’jalo karja’ = ihmiset

Maori

Uusi-Seelanti = Whenua o aotearoa ’Pitkän valkoisen pilven maa’. Whenua = ’maa’, o = genetiivi (vrt. engl. of), ao = ’pilvi’, tea = ’valkoinen’, roa = ’pitkä’.