Matka Keniaan 2008

1

Lähdin kotoani aamuneljän maissa taksilla Hämeenlinnaan ja sieltä opiskelukaverini kyydillä lentokentälle. Lento lähti Vantaalta puoli kahdeksalta. Ongelmia ei vissiin ollut, koska en muista panikoineeni. Teimme välilaskun Brysselissä Belgiassa. Matkan aikana oli aika pilvistä mutta maisemiakin näkyi; kuvassa ollaan Alppien yllä. Toinen välilasku oli Entebbessä Ugandassa. Jomo Kenyattan lentoasemalla Nairobissa olimme vähän ennen iltakymmentä. Kaikkien matkatavarat olivat tallella. Maksoimme viisumin, vaihdoimme rahaa ja lähdimme. Jos muistini ei petä, näin elämäni ensimmäisen palmun jo lentokentällä.

Meidän mielestämme oli mukavan lämmintä, mutta jossakin vaiheessa kävi ilmi, että vuoden toinen sadekausi oli alkanut aikaisin ja oli tavanomaista viileämpää. Joillakin paikallisilla oli villapaidat päällä kun heidän mielestään oli kovinkin vilakkaa.

Kuljimme koko matkan ajan paikasta toiseen safarikäyttöön sopivalla pakettiautolla, jonka katto nousi ylös niin että pääsi katsomaan maisemia. Mukana oli matkanjohtaja, Farming Systems Kenya -kansalaisjärjestön edustaja (järjestöstä lisää myöhemmin) ja autonkuljettaja, tarpeen vaatiessa muitakin.

2

Ensimmäinen majapaikkamme, NMKY. Söimme iltapalaa ja pääsimme pitkän päivän jälkeen nukkumaan puoli yhdeltä. Ryhmämme sukupuolijakaumasta johtuen minä majoituin aina huoneessa yksinäni, mikä kyllä sopi minulle, koska kaipaan omaa rauhaa.

2

Näköalapaikka Nairobissa ja jakaranda (Jacaranda mimosifolia, mjakaranda). Jakarandapuut olivat kauniita.

3

Vierailimme ruotsalaissyntyisen ihmisen omistamalla jatropatilalla Karenissa. Toisessa kuvassa on jatropasta puristettua öljyä öljylampuissa ja jatropan siemeniä. Näimme miten vähän jatropaöljy savuttaa verrattuna petroliin, mikä tekee siitä paremman kotitalouskäyttöön.

Seuraavaksi menimme Karen Blixen -museoon. En valitettavasti muista käynnistä oikein mitään, Blixen ei ylipäätään ollut minulle silloin tuttu. Rakennuksen seinällä oli juovaskinkki (Trachylepis striata, gonda milia) ja pihalla kasvoi mm. kahvipensas (Coffea sp., mbuni; takana jokin palmu) ja rahapaunikko (jota huonekasvina rahapuuksi kutsutaan, Crassula ovata).

4

Matkalla Nakuruun pysähdyimme syömään Naivashassa. Jossakin matkan varrella otin tällaisen kuvan maisemasta.

5

Nakurussa olimme seuraavat kolme vuorokautta. Majapaikkamme näytti tältä. Saavuttuamme saimme oppitunnin swahilin kielessä. Illallisen söimme etiopialaisessa ravintolassa: täytettyä injera-leipää.

5

Joka paikassa näkyi tällaisia kylttejä. Kenian englannissa hotel viittaa ilmeisesti ruokapaikkaan eikä majoituspaikkaan, mutta samaa sanaa näkyi kyllä myös hotellien kylteissä.

6

Menimme aikaisin aamulla Nakurujärven kansallispuistoon, tosin erinäisten viivästysten vuoksi emme päässeet sinne ihan niin aikaisin kuin oli tarkoitus. Lippujen ostoonkin meni aikaa, vaikka ne oli tilattu etukäteen, koska kukaan ei ollut tullut ottaneeksi opiskelijakorttia mukaan. Odotellessamme autoon tuli vervetti ja otti eväistämme banaaneja. Lopulta meidät uskottiin opiskelijoiksi ja saimme liput.

Lipunmyynnissä näkyi loistokottarainen (Lamprotornis superbus, kuzi maridadi) ja afrikanvaris (Corvus albus, kunguru rangi-mbili), joista tuli näin loistavat kuvat.

Vesiantilooppi (Kobus ellipsiprymnus, kuro) ja helmikana (Numida meleagris, kanga). Helmikanan olin jo pitkään halunnut nähdä kun ne ovat niin kivan näköisiä.

Savanniseepra (Equus quagga, punda milia nyika), pahkasika (Phacochoerus africanus, ngiri wa kawaida) sekä molemmat ”päällekkäin”. Neljäntenä vervetti (Chlorocebus pygerythrus, ngedere mashariki).

Vesiantilooppipari katseli meitä vähän matkan päästä. Oli outoa kun on tottunut että Suomessa eläimet tuppaavat kaikkoamaan heti ihmisen nähdessään.

Ensimmäinen näkemämme leijona (Panthera leo, simba). Afrikanmarabu (Leptoptilos crumenifer, korongo mfuko-shingo).

Nakurujärven rannalla näkyi pikkuflamingoja (Phoeniconaias minor, heroe mdogo).

Matkanjohtajamme lähti uhkarohkeana kävelemään pidemmälle ja minä jostakin syystä lähdin kohta hänen peräänsä. Matkalla tuli vastaan luu ja läjä.

Autonkuljettajamme tuli hakemaan meidät. Tällä autolla liikuimme koko matkan ajan.

Afrikanpuhveli (Syncerus caffer, nyati wa Afrika). Toisessa kuvassa myös lehmähaikara (Ardea ibis, yangeyange).

Savannigaselli (Eudorcas thomsonii, swala tomi) ja lisää afrikanpuhveleita.

Täplähyeena (Crocuta crocuta, fisi madoa) käveli puhvelien editse ja meni vartioimaan pesäkoloaan.

Impala (Aepyceros melampus, swala pala) ja elandi (Taurotragus oryx, pofu wa kawaida).

Baboon Cliff, jonne olimme menossa lounaalle. Nubiankirahvi (Giraffa camelopardalis, twiga kaskazi).
[Erään käsityksen mukaan kirahveja on neljä eri lajia, mutta niillä ei ole suomenkielisiä nimiä. Käytän tässä jotakuinkin vastaavien alalajien nimiä lajiniminä.]

Isosarvikuono (Ceratotherium simum, kifaru mweusi). Kävimme aika lähellä.

Oliivipaviaani (Papio anubis, nyani wa kawaida). Yksi kuljetti poikasta ja toisilla oli sukiminen menossa.

Näkymä Baboon Cliffiltä. Nimensä mukaisesti siellä on kuulemma usein paviaaneja yrittämässä viedä ihmisiltä ruokaa, mutta me saimme syödä rauhassa.

Kalliotamaani (Procavia capensis, pimbi mkubwa), norsujen läheinen sukulainen. Jokin agama (Agama agama/lionotus, balabala).

Käymälä.

Kyltti kielsi menemästä jyrkänteen reunan yli. En mennyt, kuvasin reunalla.

5

Yksi matkan pääkohteista oli Arap Moin lastenkoti. Toimme sinne ison kasan vaatteita ja joitakin leluja. Lisäksi matkasta maksamamme maksu sisälsi lahjoituksen lastenkodille. Kiersimme katsomassa tilat. Lapsia oli vauvasta teini-ikäiseen. Lapset olivat katsomassa televisiota mutta joutuivat tulemaan vieraita katsomaan. Lauloimme heidän kanssaan lauluja.

Tuo Anna-Liisa Hall on nimetty Nakurun lapset -kummilapsijärjestön perustajan, Anna-Liisa Jarkon mukaan.

Lapsia valmistamassa chapati-leipää.

Lastenkodin pihalla oli kissa ja kaksi koiraa.

5

Kaupunkinäkymää lehmineen. Kävimme myös ostamassa matkamuistoja. Eräs mies tuli sanomaan minulle, että haluaisi yhden ryhmämme naisista vaimokseen ja antaisi hänestä karjaa vastineeksi. En tiedä oliko se vain turistin kanssa pelleilyä, mutta joka tapauksessa sanoin että hän ei ole saatavilla.

Jossakin vaiheessa päivää kävi ilmi että siinä ekokylässä, johon olimme menossa perustamaan jatropaviljelmää, oli puhjennut kiista kylän omistuksesta, joten suunnitelmat menivät uusiksi.

5

Ruokakauppa. Gioton kaatopaikkaa oltiin maisemoimassa, ja uusi kaatopaikka oli tarkoitus perustaa kauemmas kaupungista. Tietääkseni maisemointi on vielä nykyäänkin kesken.

7

Haimme Farming Systems Kenya -kansalaisjärjestöltä pari ihmistä mukaamme ja lähdimme Njoroon tutustumaan kolmen oma-apuryhmän toimintaan. Kaksi ryhmää oli hankkinut FSK:n avustuksella vuohen niin että osa maksusta kuitattiin antamalla vuohen saama kili edelleen jollekin toiselle oma-apuryhmälle. Vuohenmaitoa myymällä ryhmät saivat itselleen tuloja. Kolmas ryhmä kasvatti tomaattia.

Kuvissa ensimmäisen ryhmän vuohi ja toisen ryhmän hieno puusta ja savesta rakennettu talo tulisijoineen.

Palloleijonankorva (Leonotis nepetifolia, mkua usiku) ja sinipeltopunka (Lysimachia loeflingii). Leijonankorvasta lapset kuulemma katkaisevat pätkän jossa on kaksi kukintopalloa ja leikkivät sen olevan pyörät ja akseli.

5

Kävimme lastenkodissa uudestaan, koska osa leluista oli jäänyt viemättä ja yksi meistä oli unohtanut omia tavaroitaan sinne. Lapset tulivat heti ottamaan kädestä kiinni.

Siellä sattui olemaan Nakurun lapset -yhdistyksestä suomalaisia, jotka matkanjohtajamme tunsi. Laulettiin ja tanssittiin, ja jäimme sinne lounaallekin. Meille tuotiin ruokajuomaksi limupullot, mitä ehdimme hetkisen aikaa pitää epäreiluna, kunnes näimme että myös jokainen lapsi sai oman pullon. Oli Kenyatta Day (nykyään Mashujaa Day), päivä jolloin kunnioitetaan itsenäisyyteen myötävaikuttaneita, ja sitä juhlistettiin limulla. Kuvassa hieman näkyvä vihreä pullo on Krest-merkkistä inkivääriolutta, josta pidin kovasti ja otin aina sitä jos sitä oli saatavilla.

Video lasten laulusta.

8

Haimme paikallisen kaupunginvaltuutetun kotoaan mukaan matkaan ja lähdimme Menengain kraatterille. Matkan aikana pelkäsimme vähän henkemme puolesta, koska tie oli kapea ja sen molemmin puolin oli syvät ojat, ja kuljettaja ajoi varsin kovaa vauhtia.

Paikka oli upea. Kraatteri on kilpitulivuoren kaldera, jonka halkaisija on noin 10 km. Se on Afrikan toiseksi suurin kaldera (Tansanian Ngorongoro on suurin). Kuopan pohjalla näkyvät savut tulevat ihmisten tekemistä tulista. Reunan takana maisema jatkui alavana, koska Itä-Afrikan hautavajoaman Kenian-haara kulkee tässä kohtaa; tämä näkyy viimeisessä kuvassa.

Matkamuistokojuja.

Paluumatkalla pelkäsimme vähän enemmän, koska ajettiin alamäkeen ja kuljettaja ajoi vieläkin kovempaa. Lisäksi tiellä oli lehmiä ja lapsia.

5

Illemmalla kaupunginvaltuutettu kertoi kotonaan, millaista on olla naispoliitikko Keniassa. Kävimme myös hänen omistamassaan kangaskaupassa ja ostimme vaatteita. Minä ostin värikkään afrikkalaistyyppisen paidan, jota sen tilannut ihminen ei ollut hakenut.

5

Tänään osaan meistä (myös minuun) iski lieviä turistitauteja: ripulia, pahoinvointia ja kuumeilua.

Aamulla menimme Farming Systems Kenyan toimistolle tutustumaan järjestön toimintaan. Puhuimme myös miltä Kenia oli siihen mennessä tuntunut. FSK tarjoaa apua maanviljelyyn, karjanhoitoon, markkinointiin ja luonnonvarojen hallintaan liittyvissä asioissa.

9

Kävimme syömässä Egertonin yliopistolla ja tutustumassa yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan.

Egertonista lähdimme kohti pohjoista. Matkan varrella oli kaunis paikannimi.

10

Päiväntasaajalla osa meistä otti yhteiskuvan.

11

Huoneeni Kabarnetissa ja kaupunkinäkymä.

12

Kabarnet sijaitsee noin 1 800 metrin korkeudella merenpinnasta, ja näkymä Kabarnetin ja Marigatin väliseltä tieltä oli komea. Marigatin lähistöllä vierailimme aaloetilalla saamassa tietoa aaloen viljelystä ja sadonkorjuusta. Kuvassa Aloe secundiflora (mshubiri-nyani).

13

Samalla matkanjohtaja ja FSK:n edustaja kiertelivät etsimässä paikkaa, johon jatropaviljelmä voitaisiin perustaa. Lopulta sopiva kylä löytyi, ja menimme tutustumaan paikkaan. Kylässä ollessamme satoi jonkin verran ja polku lainehti mutta maisemat olivat hienot.

Paluumatkalla autolla piti välillä ajaa pienten jokien yli.

12

Roskakasa ja kana Marigatissa. Vierailimme KARIn (Kenya Agriculture Reforms & Innovations) ja KEFRIn (Kenya Forestry Research Institute) luona kyselemässä aaloesta. Ihmistä korkeampi termiittikeko oli jossakin heidän maillaan.

Samaan aikaan matkanjohtaja etsiskeli seuraavaa majapaikkaa. Löytynyt paikka oli likainen ja suoraan sanottuna vähän karmiva. Parissa huoneessa vessana oli reikä lattiassa. Yhdessä huoneessa oli gekko, jonka työntekijät tappoivat iskemällä sitä lipokkaalla. Naapurin koiria päin he heittelivät kiviä.

Ruoka oli tyypillisempää kenialaista kuin mitä yleensä söimme. Illalliseksi oli perunaa, vuohenlihaa, ugalia (paksua maissipuuroa) ja sukuma wikia (kypsennettyä kaalia ja sipulia). Ihan hyvä oli sekin päästä kokemaan, vaikka ei minulle ihan helppoa ole syödä sellaista ruokaa, johon en ole tottunut.

Kun menin nukkumaan, huoneessani siritti laulukaskas, mutta en saanut selvää mistä ääni kuului. Yritin nukkua, mutta puoli kolmelta oli pakko nousta sängystä ja kuulostella missä se oikein metelöi. Lopulta löysin sen viereisen sängyn päädystä lautojen välisestä pienestä kolosta. Se oli päästettävä päiviltä kun ei sitä olisi saanut huoneesta uloskaan.

13

Matkalla takaisin kylään näimme aaloeviljelmän ja menimme katsomaan sitä. Omistaja oli paikalla ja jutteli kanssamme.

Okarennokki (Tribulus sp.) ja opuntioista (Opuntia sp.) kasvatettu aita sekä opuntian kukka.

Kyläläiset olivat raivanneet alueen ja tehneet sen ympärille aidan. FSK:n edustaja neuvoi miten kepeillä ja naruilla merkitään istutusalueet ja sitten maa käännettiin. Mekin käytimme kuokkaa, mutta kyllä paikalliset olivat huomattavasti tehokkaampia siinä hommassa. Viljelmää suojeli kookas viikunapuu (Ficus sp., mkuyu). Eräs kyläläinen esitteli termiittiä (Isoptera sp., mchwa).

11

Palasimme Kabarnetiin samaan hotelliin, jossa olimme ennen sitä karmivaa paikkaa. Tien varrella kasvoi ruusukatara (Catharanthus roseus, mchanda).

14

Ennen illallista kävimme Keriojoella, joka kulki komeassa kanjonissa. Ensimmäisessä kuvassa matkan varren vuoristomaisema. Näimme joen rannalla yhden krokotiilin.

Kuvia minusta ja orvokkipampulasuu (Craterostigma plantagineum).

Autonkuljettajamme oli vähän uhkarohkea mutta pysyi onneksi hengissä.

13

Palasimme vielä kerran kylään, jossa kylvettiin jatropan siemenet istutusalueisiin. Matkan varrella oli taas yksi piikkikasveista tehty aita estämässä eläinten kulkua viljelyksille. Kylvön jälkeen kyläläiset näyttivät meille, miten aaloesta valmistetaan saippuaa.

15

Siirryimme viikonlopuksi Baringojärven rannalla olevaan majoituspaikkaan, jossa saimme käyttöömme mökin, josta en jostakin syystä ottanut kuvaa. Matkanjohtaja ja FSK:n edustaja jättivät meidät keskenämme ja lähtivät itse muualle. Autonkuljettaja jäi luoksemme ja kuljetti meitä eri paikkoihin. Illallisella oli mm. tilapiaa.

Paikka jossa majoituimme on nykyään jäänyt Baringojärven nousevan veden alle.

15

Aamulla menimme veneretkelle.

Pari niilinkrokotiilia (Crocodylus niloticus, mamba wa Afrika) ja virtahepoja (Hippopotamus amphibius, kiboko).

Veneessä oleva mies antoi meille kaloja veteen heitettäväksi, ja kiljumerikotka (Icthyophaga vocifer, furukombe wa Afrika) tuli nappaamaan ne.

Kuvissa olevien lajien lisäksi näimme merimetsoja, kuningaskalastajia ja varaanin. Kuningaskalastajista minulla ei ole mitään muistikuvaa, mutta niin muistiinpanoni väittävät.

Veneretkeltä palattuamme tilasimme majoituspaikkamme ravintolasta pizzaa lounaaksi. Muut ehtivät tilata kaikille kinkku-juustopizzan ennen kuin tulin paikalle, ja kun halusin mieluummin jotakin muuta, kävin pyytämässä että yksi pizza olisi Spitting Cobra, jossa oli salamia ja chiliä. Emme oikein osanneet kommunikoida, ja jäi pieni epäilys luuliko ravintolan työntekijä, että halusin vaihtaa kaikki pizzat tuohon tuliseen. Onneksi näin ei käynyt. Hän kysyi myös minulta kuinka tulisen siitä haluan ja sanoin varmuuden vuoksi, että ei kauhean tulisen. Ei siitä sitten oikeastaan tulisuutta huomannutkaan, mutta hyvää se oli silti.

Lounaan jälkeen menimme läheisen hotellin uima-altaalle pariksi tunniksi. Siellä ei ollut hyvästä säästä huolimatta ketään muuta; kuulemma koko hotelli oli tyhjillään. Yritimme vähän opettaa autonkuljettajaamme uimaan, mutta hän halusi lopettaa aika nopeasti. Myös tämä hotelli on nykyään veden vallassa.

Ryhmän naiset halusivat itselleen afrikkalaistyyppisen kampauksen, ja niitä tuli illalla suunnittelemaan taloudenhoitajamme tuttu. Sen jälkeen suunnittelimme aaloen viljelyopasta.

15

Huoneestani sentään otin kuvan. Jokin torakka (Blattodea sp., mende).

Aamulla lähdimme paikallisen naisen pihalle, missä noin kymmenen naista teki viiden ja puolen tunnin ajan kampauksia ryhmämme naisille. Minä istuin katselemassa. Jokainen sai päänsä täyteen ohuita lettejä.

Turkanantoko (Tockus jacksoni, fimbi wa Jackson) ja hieno kivimuuri.

Lounaan jälkeen olimme taas pari tuntia uima-altaalla, minkä jälkeen kävimme matelijanäyttelyssä. Kuvissa kalliopyton ja jokin kilpikonna. Siellä oli myös krokotiileja, joita työntekijä häiritsi tökkimällä kepillä. Tokko eläimillä tällaisissa näyttelyissä kovin hyvät oltavat muutenkaan on.

Viikonlopun viimeiseksi yöksi siirryimme rantahuvilaan. Meitä varoitettiin, että hämärän tullen virtahevot saattoivat tulla pihalle käyskentelemään. Illalla näimme kiiluvia krokotiilin silmiä vedessä. Suunnittelimme jatropan viljelyopasta. Matkanjohtaja ja FSK:n edustaja palasivat taas luoksemme.

15

Heräsimme kuudelta katsomaan näkyisikö krokotiileja tai virtahepoja. Näimme pari virtahevon päälakea ja kuulimme polskuttelua.

Kaunomedestäjä (Cinnyris pulchellus, chozi mzuri).

16

Lähdimme Baringojärveltä kohti Bogoriajärveä. Matkan varrella näimme strutseja (Struthio camelus, mbuni wa kawaida).

Bogoriajärven kuumat lähteet. Keitimme kananmunia lähteessä.

Video kuumasta lähteestä.

Rannalla oli flamingon (Phoenicopterus roseus, heroe mkubwa) raato. En tullut ottaneeksi kuvia elävistä flamingoista, koska en tajunnut että ne olivat eri lajia kuin Nakurujärven pikkuflamingot.

Akaasia (Acacia sp., muwati), valkokulmakutoja (Plocepasser mahali, korobindo nyusi-nyeupe) ja sen pesä.

Jatkoimme matkaa Nakuruun vanhaa safarirallireittiä pitkin. Toisessa kuvassa sisalviljelmä.

5

Nakurussa kävimme shoppailemassa. Ostin ainakin lenkkarit ja T-paidan, jossa lukee mzungu (valkoihoinen).

Illallisen söimme saman kaupunginvaltuutetun luona, joka oli kanssamme aiemmin. Saimme kanan ja naudanlihan lisäksi mm. maniokkia, bataattia ja kurpitsaa.

5

Nakurussa yövyimme samassa majapaikassa kuin aiemmin. Veden lämmitys hoidettiin aurinkokeräimellä.

Lähdössä oli taas erinäisiä viivästyksiä, ja pääsimme matkaan Naivashan kautta kohti Narokia melkein puolitoista tuntia myöhässä.

4

Matkalla Nakurusta Naivashaan oli sinikattoinen koulu. Sinisiä kattoja näkyi muutenkin useissa paikoissa. Ne olivat hienoja.

17

Pysähdyimme Naivashassa lounaalla ja Naivashajärven rannalla eräässä majoituspaikassa katsomassa maisemia. Järvessä kasvoi haitallista vieraslajia kellusvesisoikkoa (aiemmin kellusvesihyasintti, Pontederia crassipes, gugumaji). Kasvuston päällä käppäili pyhäiibiksiä (Threskiornis aethiopicus, kwarara shingo-nyeusi).

Hadadaiibis (Bostrychia hagedash, kwarara hijani) ja parvilepinkäinen (Lanius excubitoroides, mbwigu mgongo-kijivu).

Gueretsa (Colobus guereza, mbega mweupe mashariki). Kyltti kielsi leikkimästä apinoiden kanssa, koska ne ovat villejä.

18

Matkalla Narokiin ihastelimme Mount Longonotia, joka on nukkuva kerrostulivuori, joka on purkautunut viimeksi 1860-luvulla. Sen huippu on 2 776 metrin korkeudella.

19

Narokissa hotellin suihkuista tuli matkan lämpimintä vettä, muissa majapaikoissa vesi oli ollut aika viileää.

19

Minä odottelemassa lähtöä hotellilta. Ennen Masai Maraan ajamista kävimme vielä kaupungilla ostamassa matkamuistoja. Luullakseni tämä oli se paikka, jossa onnistuin keskustelemaan myyjän kanssa swahiliksi. Vastasin hänen kysymykseensä siitä olemmeko opiskelijoita ja hoidin koko ostotilanteen tinkimisineen swahilin kielellä.

20

Keskipäivän jälkeen saavuimme Masai Maran kansallisen suojelualueen reunalle ja majoituimme sadekatoksella ja lukolla varustettuihin isoihin telttoihin. Lounaan jälkeen suunnittelimme viljelyoppaita ja sitten lähdimme pariksi tunniksi suojelualueelle, josta piti poistua ennen pimeän tuloa.

Masai Maran suojelualueen Oloolaimutian portti.

Savannimaisemia.

Yhdessä kohdassa näimme kun toisen seurueen safaripakettiautosta oli pudonnut vararengas ja heidän oppaansa haki sen. Juosten.

Niilinvaraani (Varanus niloticus, mburukenge) ja leopardi (Panthera pardus, chui). Autoseurueet viestittelivät toisilleen, missä on nähty mielenkiintoisia eläimiä, ja sinne sitten kerääntyi aina kokonainen lauma autoja eläimen ympärille. Tämäkin leopardiparka yritti pysyä piilossa pusikossa, ja me autossa olimme ristiriitaisissa tunnelmissa kun yhtä aikaa halusimme saada hyvän havainnon ja tunsimme sääliä leopardia kohtaan.

Makkarapuu (Kigelia africana, mvungunya) on saanut nimensä makkaran muotoisista hedelmistään, jotka erottuvat tässä hämärässä kuvassa jotenkuten.

Leijona (Panthera leo, simba), leijona syömässä gnuuta ja vaippasakaali (Lupulella mesomelas, bweha mgongo-mweusi).

Auringonlasku.

Illallisen jälkeen juhlimme FSK:n edustajan syntymäpäivää. Saimme kakkua, ja matkanjohtaja antoi päivänsankarille lahjaksi maasaiheimon asun. Paikalla ollut maasai auttoi sen päälle pukemisessa.

Nuotion äärellä näimme kun maasait tanssivat, ja he ottivat meidätkin mukaan tanssiin.

Video maasaitanssista, josta tosin näkee vain nuotion, mutta äänet kuuluvat.

Telttani sisäpuoli ja teltan takana oleva betoniseinäinen vessa.

20

Aamukahdeksan maissa olimme taas kiertämässä suojelualuetta. Aikaisten sateiden vuoksi ei ollut isoja laumoja, mutta ihan tarpeeksi nähtävää kuitenkin.

Kaukana oleva kirahvi lienee nubiankirahvi (Giraffa camelopardalis, twiga kaskazi) ja lähellä oleva masaikirahvi (Giraffa tippelskirchi, twiga Masai).

Naarasleijona käyskenteli rauhassa savannilla ja savannigasellit katselivat sen menoa. Se käveli automme editse.

Lienevätkö nämä termiittien vai muurahaisten kekoja.

Vasarapäähaikara (Scopus umbretta, msingwe) ja leopardikilpikonna (Stigmochelys pardalis, kobe-chui).

Savannia, Keekorokin lentokenttä, hylätty puskutraktori.

Juovagnuu (Connochaetes taurinus, nyumbu buluu) ja savanniseepra (Equus quagga, punda milia nyika). Nämä seeprat seisoivat tuolla tavalla vastakkain ja hätistivät hännällään kärpäsiä toistensa kasvoilta.

Sassabiantilooppi (Damaliscus lunatus, nyamera) ja sihteeri (Sagittarius serpentarius, karani tamba).

Afrikanpuhvelin kallo.

Kävimme jonkin hotellin matkamuistomyymälässä. Siellä huomasin jättäneeni rahat telttaani, mutta lainasin vähän opiskelukaveriltani, jotta sain ostettua Kenian kartan.

21

Tulimme Marajoelle, jossa oli virtahepoja (Hippopotamus amphibius, kiboko). Yksi kävi tutkimassa gnuun raatoa.

Joessa oli runsaasti kuolleita eläimiä ja sillalle asti tuli kalman hajua.

Juovagnuut ylittivät tien automme edessä.

Söimme lounasta puun alle rakennetulla eväspaikalla. Toisessa kuvassa pidän makkarapuun hedelmää, joka oli maassa. Matkanjohtajamme lähti omin päin kävelemään ja autonkuljettajamme joutui hakemaan hänet autolla takaisin.

Iso kuollut heinäsirkka ja kaksi elävää punakurkkufrankoliinia (Pternistis afer, kereng'ende koo-jekundu).

Marajoen rannalla. Oli upea olla paikassa jonka niin usein Avarassa luonnossa on nähnyt.

Joen ylitys takaisin päin. Kyltissä sanotaan: ”Luontomme hyvinvointi on riippuvainen tästä joesta. Suojelkaamme sen valuma-aluetta.”

Joen lähellä oli Kenian ja Tansanian välinen rajapyykki. Ensimmäinen kuva on otettu Tansanian puolelta. Toisessa kuvassa kuvaaja seisoo rajalla, ja Tansania ja Serengetin kansallispuisto ovat oikealla.

20

Valkovatsatrappi (Eupodotis senegalensis, tandawala tumbo-jeupe) ja etelänkruunukurki (Balearica regulorum, korongo-taji kijivu).

Autot olivat taas kerääntyneet, ja sinne mekin menimme. Leopardi ei viitsinyt jäädä oksalle vaan laskeutui alas puusta.

Leijona lepäili hiekkakasalla ihan tien vieressä.

Savanninorsu (Loxodonta africana, ndovu-nyika).

Servaali (Leptailurus serval, mondo). Vielä yksi ihmisten piirittämä leijona.

Illalla teimme ryhmätöitämme ja sitten nukuimme vielä yhden yön teltoissamme Masai Maran reunalla.

19

Aamuseitsemän jälkeen lähdimme kohti Nairobia. Matkalla vastaan tuli työntekijä, joka yritti kunnostaa tietä hakulla ja lapiolla.

Narokissa pysähdyimme huoltoasemalla ja kävimme läpi matkamuistokojut. Kun tulin yhdestä kojusta ulos, auto oli poissa. Kysyin eräältä mieheltä, näkikö hän mihin auto lähti, mutta hän ei ollut huomannut mitään. Sitten kohta tulikin tekstiviesti, että olivat huomanneet minun jääneen ja tulevat kohta takaisin. Oli sekin kokemus jäädä yksin afrikkalaiselle huoltoasemalle.

22

Narokista itään johtavan tien varrella näimme pölypyörteen ja satelliittiaseman. Longonot Earth Satellite Station avattiin 1970 ja se yhdisti Itä-Afrikan muuhun maailmaan aikana ennen valokuitua. Siitä lähtien kun asemaa ei enää tarvittu, siitä on käyty ryöstämässä metallia.

Näköalapaikka hautavajoaman reunalla. Horisontissa olevista kahdesta huipusta vasemmanpuoleinen on Mount Suswa (2 356 m merenpinnan yläpuolella) ja oikeanpuoleinen on taas Mount Longonot.

2

Nairobissa kiertelimme kaupunkia ja kävimme ostoskeskuksessa. Isolta kirpputorimaiselta alueelta ostin joitakin kolikoita ajalta ennen Kenian itsenäisyyttä (minulla on sekalainen kokoelma erilaisia rahoja). Eräällä kadulla oli jokin häiriö, ja siellä oli käytetty kyynelkaasua. Kuvassa olemme toisella kadulla liikenneruuhkassa. Kaupustelijat tulivat auton ikkunalle tarjoamaan tuotteitaan.

Söimme illallisen intialaisessa ravintolassa. Puheita pidettiin ja esittelimme matkan aikana työstämiämme esityksiä. Olin pyytänyt autonkuljettajaamme kääntämään pienen kiitostekstin englannista swahiliksi ja luin sen.

1

Lentokentällä järjestelimme tavaramme ruumaan meneviin ja käsimatkatavaroihin. Sitten hyvästelimme kenialaiset ja menimme turvatarkastuksen läpi.

Lentokone lähti matkaan vähän ennen yhtä yöllä.

Välilasku oli taas Brysselissä. Jatkolento lähti vasta reilun neljän tunnin kuluttua. Tässä lentokone jolla jatkoimme Suomeen.

Laskeuduimme Vantaalle kolmelta iltapäivällä. Sain kyydin opiskelukaveriltani, ja kotona opiskelupaikassamme olin viideltä.