Homoilta

Sen verran on viime aikoina kohuttu Ajankohtaisen kakkosen homokeskustelusta (YLE TV2 12.10.2010 klo 21.00–23.15), että minäkin nyt katsoin sen YLE Areenasta. Alkuun vähän taustoja itsestäni: En kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön, mutta 28.5.1994–28.5.2010 olin Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäsen. Eroamispäivämäärä oli symbolinen valinta. En ole koskaan ollut kirkossa käyvää tyyppiä, ja pysyin seurakunnan jäsenenä lähinnä saadakseni halutessani kirkkohäät. Lopulta se ei enää vaikuttanut kovin järkevältä. Seksuaaliselta suuntautumiseltani olen n. 87-prosenttisesti hetero.

Mediassa on puhuttu paljon Suomen Kristillisdemokraattien puheenjohtajan, kansanedustaja Päivi Räsäsen vastuusta viime päivien kirkostaeroamisbuumista. Katsottuani keskustelun olen tästä hieman ihmeissäni. Räsänen ei mielestäni ollut mitenkään hyökkäävä tai äärimmäinen mielipiteissään, ja hänellä oli monia hyviä argumentteja väitteidensä tueksi. Enemmänkin katsoin, että kansanedustaja Pentti Oinonen, kirkkovaltuutettu Sonja Falk ja Patmos Lähetyssäätiön Raamatun opettaja Pasi Turunen olivat melko juuttuneita omiin näkemyksiinsä. Tällaisessa keskustelussa toki voi odottaakin osanottajien olevan haluttomia näkemään vastapuolen argumentteja. Joitakin kertoja kävi niin, että joku keskustelijoista ei vastannut esitettyyn kysymykseen vaan puhui asian vierestä.

Käsittelen tässä joitakin keskustelussa esiin tulleita kommentteja niiden esiintymisjärjestyksessä.

Parisuhteen voi virallistaa kolmella tavalla: heterot voivat mennä naimisiin kirkossa tai maistraatissa, ja homot voivat rekisteröidä parisuhteensa. TV-juontaja, Setan hallituksen jäsen Manne Maalismaa katsoo, että tämä pakottaa parisuhteensa rekisteröineen homoseksuaalin paljastamaan seksuaalisen suuntautumisensa aina kun tiedustellaan siviilisäätyä.

Raamatun opettaja Turunen sanoo: ”Homoliitot ei oo samalla tavalla välttämättömän tarpeellisia yhteiskunnalle niin kuin on heteroseksuaaliset suhteet. – – Yhteiskunta tulee varsin hyvin toimeen ilman homoliittoja, mut se ei tule toimeen ilman heteroseksuaalista parinmuodostusta, joka kuuluu, niinku sanoin, se kuuluu luontaiseen järjestykseen niinku painovoima.” Hän sanoo myös, että samalla tavalla voitaisiin vaatia sisarusten välisiä avioliittoja laillisiksi.

Turusella on väittämissään muutama ongelma: 1) Homosuhteista ei ole mitään haittaa yhteiskunnalle, koska homot eivät lisääntyisi vastakkaisen sukupuolen kanssa, vaikka eivät saisikaan mennä naimisiin kumppaninsa kanssa. 2) Sisarusavioliitoistakaan ei sinänsä ole mitään haittaa kenellekään, kunhan osapuolet eivät lisäänny keskenään, koska sisäsiittoisuudesta seuraa tunnetusti ongelmia. 3) Avioliitto ei ole välttämätön asia, kyllä ihmiset tuottavat uusia veronmaksajia, vaikka eivät olisikaan naimisissa. 4) Myöskään kirkko ei ole ”välttämättömän tarpeellinen” yhteiskunnalle. Tästä lisää toiseksi viimeisessä kappaleessa. 5) ”Luontaiseen järjestykseen” vetoaminen on aika lapsellista. Kuka sen luontaisuuden määrittelee, ellei luonto itse? Jos luonto/Jumala ei haluaisi homoja olevan olemassa, evoluutio/Jumala olisi hoitanut heidät pois päiväjärjestyksestä kauan sitten.

Sateenkaariperheen äiti Heidi Kontkanen vaatii kirkkoa muuttumaan, ja Mr. Gay Finland Kenneth Liukkonen sanoo, että kirkko vainoaa homoja. Kontkasen vaade on sinänsä väärä, koska kirkko ei voi muuttaa Raamatun sisältöä. Eri asia on se, missä määrin kirkko voi luottaa Raamattuun, kun sitä ei kuitenkaan tulkita aina kirjaimellisesti. Keskustelussa mainittiin esimerkkinä kivitystuomiot, mutta tämä oli valitettavasti yksi niistä kohdista, joissa vastapuoli ei suostunut vastaamaan. Liukkosen käyttämä sana ”vaino” on puolestaan hiukan kaukaa haettua, tässä olen samaa mieltä Tampereen piispa Matti Revon kanssa.

Ohjelman toisella tunnilla tuli esiin näkemyksiä, joiden mukaan lapsen ei ole hyvä olla perheessä, jossa ei ole sekä isää että äitiä. Mieleeni tuli, pitäisikö siis yksinhuoltajaperheet kieltää lailla. Tähän kohtaan tuli onneksi Päivi Räsäseltä hyvä kommentti, että ei pidä ehdoin tahdoin pyrkiä siihen, että ei ole toista vanhempaa. Toisaalta Kenneth Liukkonen on sitä mieltä, että homoperheeseen adoptointi on esimerkiksi huostaanotetulle lapselle parempi kuin laitostaminen. Päivi Räsäsen mielestä jopa homoparin sisäisen adoption mahdollistava laki oli virhe.

Näyttelijä, sateenkaariperheen lapsi Elsa Saisio on sitä mieltä, että on paljon parempi antaa kotia tarvitsevalle lapselle adoptoinnin avulla koti kuin että homopari muuttaa ulkomaille ja turvautuu kohdunvuokraukseen lapsen saadakseen. Päivi Räsänen puhuu tavallaan samasta asiasta sanoessaan: ”Kyse ei ole aikuisen oikeudesta lapseen vaan lapsen oikeudesta vanhempiin.” Hän kuitenkin tarkoittaa vanhemmilla vain isää ja äitiä. Matti Repo on samaa mieltä: ”Asiaa pitää katsoa heikomman osapuolen eli lapsen näkökulmasta.”

Räsänen sanoo, että tässä ollaan nyt murtamassa ikiaikaisia isän ja äidin käsitteitä. Ohjelman juontaja Jyrki Richt kysyy, mitä siitä seuraa, rappeutuuko länsimainen kulttuuri? Räsänen sanoo, että ei hän niin ole sanomassa, ja jatkaa sitten asiaansa vastaamatta kysymykseen.

Teatteriohjaaja Mikko Roiha sanoo, että ei ole olemassa jotakin epämääräistä enemmistöä, joka pitää demokratiaa hallussaan ja antaa sieltä suvaitsevaisuutta homoille silloin kun sattuu siltä tuntumaan, eivätkä homot tarvitse lupaa olemassaoloonsa.

Sonja Falk alkoi sanoa, että homoseksuaalista taipumusta ei ole pakko noudattaa ja että kaapista tuleminen ei ole ehkä ihan hyvä termi, mutta lopetti yhtäkkiä kesken. Olisin kovasti tahtonut tietää, mitä ihmettä Falk aikoi sanoa. Räsänen jatkoi hänen puolestaan, että pitää erottaa taipumus ja seksuaalinen käyttäytyminen, eli harjoittaako ”ns. homoseksuaalisuutta”. Hänen mukaansa taipumus ei ole kenenkään vika, mutta on moraalinen kysymys, noudattaako sitä. Räsäsen ystäväpiirissä on ”paljon sellaisia, eh, useita henkilöitä, jotka kokevat niinku homoseksuaalista identiteettiä, mutta silti pitävät vääränä esimerkiksi samaa sukupuolta olevien avioliittoa tai yhdessä elämistä.” Kansanedustaja Oras Tynkkynen vastaa: ”Tää on hyvin ristiriitaista, että toisaalta puhutaan, että ihmiset pitää hyväksyä sellaisina kuin ne on, mutta sitten sanotaan, että älkää vaan tehkö sitä, mitä te olette.”

Tuossa nyt oli sellaisia asioita, joihin itse kiinnitin huomiota. Oma mielipiteeni on se, että sillä ei pitäisi olla mitään väliä, mikä kirkon kanta on homojen avioliittoihin, koska avioliiton pitäisi olla yhteiskunnallinen instituutio eikä kirkollinen. Ei avioliiton pitäisi olla mitään muuta kuin sopimus elämänsä jakamisesta rakastamansa ihmisen kanssa ja varmuus siitä, että lapset ovat laillisesti kummankin huollettavia ja että leskellä on oikeus periä puolisonsa. Kirkko saisi minun puolestani vihkimisen jälkeen siunata seurakuntansa jäsenet omilla rituaaleillaan, mutta eihän kirkolla ole mitään tekemistä sen kanssa, ovatko kaksi ihmistä parisuhteessa keskenään vai eivät. Samalla lailla kuin lapsen nimi ilmoitetaan maistraattiin ja kasteessa otetaan seurakunnan jäseneksi, voitaisiin avioliitto solmia maistraatissa ja kirkko voisi antaa sille siunauksensa oppiensa määrittelemissä rajoissa. Eikä kirkkoa ole mitään järkeä vaatia muuttamaan oppejaan: mikä uskonto se olisi, joka muuttaa perusteitaan? Jos ei usko kristilliseen oppiin, miksi olisi turhaan kirkon jäsen?

Jos joku eksyy blogiini ja haluaa tätä kommentoida, pyydän tekemään sen rauhallisesti, järkevästi, kunnioittaen ja faktoihin perustaen. En halua blogiini mitään idioottimaista väittelyä, sitä varten on keskustelupalstoja Internetin täydeltä.