Japanilaisia merkkejä

Tässä on sekalainen kokoelma japanilaisia sanamerkkejä (kanji). Niitä käytetään myös (tai pikemminkin alun perin) kiinassa, mutta en ota kantaa niiden lausumiseen kiinan kielessä. Japanissa sanamerkeillä on useita lausumistapoja, ja esitän kullekin merkille vain yhden niistä. Tätä ei siis kannata pitää minkäänlaisena sanaluettelona, tarkoituksenani on vain esitellä itselleni tärkeitä merkkejä.

Lukutavoissa pisteellä erotettu kursivoitu osio kirjoitetaan tavumerkeillä, suluissa oleva osio toisella sanamerkillä.

Merkkiä klikkaamalla pääsee WWWJDIC-nettisanakirjaan katsomaan merkin tietoja.

Elämä
命inochi
elämä
生i.kiru
elää
死shi
kuolema
愛ai
rakkaus
恋koi
rakkaus
好su.ki
tykätä
嫌kira.i
vihata
寝ne.ru
nukkua
maaten
眠nemu.ru
nukkua
夢yume
uni
歌uta
laulu
舞mai
tanssi
食ta.beru
syödä
飲no.mu
juoda
洗ara.u
pestä
幸sachi
onni
話hana.su
puhua
囁sasaya.ku
kuiskata
考kanga.eru
miettiä
Luonto
日hi
aurinko
月tsuki
kuu
星hoshi
tähti
空sora
taivas
天ten
taivas
光hikari
valo
火hi
tuli
灰hai
tuhka
土tsuchi
maa
地chi
maa
石ishi
kivi
岩iwa
järkäle
山yama
vuori
峰mine
huippu
丘oka
mäki
谷tani
laakso
峠touge
harjanne,
sola
崖gake
jyrkänne
塚tsuka
kumpu
岬misaki
niemi
崎saki
niemi(maa)
島shima
saari
浜hama
ranta
岸kishi
ranta
水mizu
vesi
氷koori
jää
海umi
meri
湖mizuumi
järvi
川kawa
joki
河kawa
joki
湾wan
lahti
江e
lahdelma
泉izumi
lähde
池ike
lampi
波nami
aalto
淵fuchi
suvanto,
syvyys
雨ame
sade
雲kumo
pilvi
雷kaminari
ukkonen
雪yuki
lumi
霰arare
rae
(pieni)
雹hyou
rae
(iso)
霧kiri
sumu
靄moya
utu
霞kasumi
auer
露tsuyu
kaste
虹niji
sateen-
kaari
風kaze
tuuli
嵐arashi
myrsky
森mori
metsä
林hayashi
metsikkö
沢sawa
suo
原hara
niitty
牧maki
laidun
田ta
riisi-
pelto
庭niwa
piha
園sono
puu-
tarha
畑hatake
kasvimaa
Kasvit
木ki
puu
松matsu
mänty
樅momi
pihta
樺kaba
koivu
楓kaede
vaahtera
桂katsura
katsura
柳yanagi
paju
楢nara
tammi
柏kashiwa
tammi
栗kuri
kastanja
蘭araragi
marjakuusi
栂tsuga
hemlokki
草kusa
ruoho
菫sumire
orvokki
竹take
bambu
萩hagi
pensas-
apila
葵aoi
malva
蓬yomogi
pujo
蔓tsuru
köynnös,
kärhi
蒲gama
osman-
käämi
菅suge
sara
苔koke
sammal,
jäkälä
桃momo
persikka
桜sakura
kirsikka
梅ume
aprikoosi
李sumomo
luumu
橙daidai
pomeranssi
麦mugi
vilja
稲ine
riisi
(kasvi)
米kome
riisi
(jyvät)
飯go.han
keitetty
riisi
蒜ninniku
valko-
sipuli
芋imo
taro,
peruna
菜na
vihannes
麻asa
hamppu
綿wata
puuvilla
花hana
kukka
蕾tsubomi
nuppu
咲sa.ku
kukkia
果kuda[mono]
hedelmä
実mi
hedelmä,
siemen
種tane
siemen
穂ho
tähkä,
jaloverso
苗nae
taimi
芽me
verso
萌mo.e
verso
枝eda
oksa
棘toge
piikki
根ne
juuri
Eläimet
猫neko
kissa
狼ookami
susi
犬inu
koira
熊kuma
karhu
虎tora
tiikeri
狐kitsune
kettu
豹hyou
leopardi
鼠nezumi
hiiri
貂ten
näätä
鼬itachi
kärppä
馬uma
hevonen
牛ushi
lehmä
羊hitsuji
lammas
鳥tori
lintu
烏karasu
varis,
korppi
鵲kasasagi
harakka
鳩hato
kyyhky
雀suzume
(pikku-)
varpunen
燕tsubame
pääsky
鴎kamome
lokki
鶴tsuru
kurki
雁gan
(villi-)
hanhi
鷲washi
kotka
鷹taka
(jalo-)
haukka
鷂haitaka
varpus-
haukka
鵟nosuri
hiiri-
haukka
鳶tobi
haara-
haukka
鶚misago
sääksi
虫mushi
hyönteinen
蚊ka
sääski
蝿hae
kärpänen
虻abu
paarma
蜂hachi
ampiainen,
mehiläinen
蟻ari
muura-
hainen
魚sakana
kala
鮫same
hai
蛙kaeru
sammakko
亀kame
kilpi-
konna
鰐wani
krokotiili
蛇hebi
käärme
竜ryuu
lohi-
käärme
龍ryuu
lohi-
käärme
Ruumiinosat
体karada
ruumis
頭atama
pää
角tsuno
sarvi
髪kami
hiukset
顔kao
kasvot
耳mimi
korva
額hitai
otsa
眉mayu
kulma-
karvat
目me
silmä
涙namida
kyynel
鼻hana
nenä
頬hoho
poski
靨ekubo
hymy-
kuoppa
髭hige
parta,
viikset
口kuchi
suu
唇kuchibiru
huulet
舌shita
kieli
歯ha
hammas
唾tsuba
sylki
顎ago
leuka
手te
käsi
掌tenohira
kämmen
羽hane
siipi
足ashi
jalka,
sääri
指yubi
sormi,
varvas
爪tsume
kynsi,
kavio
骨hone
luu
筋suji
lihas,
jänne
革kawa
nahka
肌hada
iho
脳nou
aivot
心kokoro
sydän
血chi
veri
腹o.naka
vatsa,
maha
腹hara
vatsa,
maha
胃i
maha
臍heso
napa
Ihminen
人hito
ihminen
男otoko
mies
女onna
nainen
親oya
vanhemmat
父chichi
isä
父o.tou.san
isä
母haha
äiti
母o.kaa.san
äiti
子ko
lapsi
息musu[ko]
poika
坊o.boc.chan
poika
娘musume
tytär
嬢o.jou.san
tytär
兄ani
isoveli
兄o.nii.san
isoveli
弟otouto
pikkuveli
姉ane
isosisko
姉o.nee.san
isosisko
妹imouto
pikkusisko
Rakennukset
町machi
kaupunki
都miyako
pää/suur-
kaupunki
村mura
kylä
家uchi
talo,
koti
家ie
koti,
talo
道michi
tie
橋hashi
silta
井i
kaivo,
kaupunki
Esineet
箸hashi
syömä-
puikot
傘kasa
sateen-
varjo
串kushi
varras
Elementit [ensin japanilaiset, sitten kiinalaiset]
風fuu
tuuli
水sui
vesi
地chi
maa
火ka
tuli
空kuu
tyhjyys,
taivas
木moku
puu
火ka
tuli
土do
maa
金kin
metalli
水sui
vesi
Aineet
金kane
metalli
金kin
kulta
銀gin
hopea
銅dou
kupari
鉄tetsu
rauta
鋼hagane
teräs
鉛namari
lyijy
砂suna
hiekka
埃hokori
pöly
塵chiri
pöly
塩shio
suola
糖[sa]tou
sokeri (*
Suunnat
東higashi
itä
南minami
etelä
西nishi
länsi
北kita
pohjoinen
中naka
keskusta
左hidari
vasen
右migi
oikea
上ue
ylä
下shita
ala
前mae
etu
後ushi.ro
taka
所tokoro
paikka
Aika
時toki
aika
年toshi
vuosi
季ki
vuoden-
aika
頃koro
vuoden-
aika
春haru
kevät
夏natsu
kesä
秋aki
syksy
冬fuyu
talvi
月tsuki
kuukausi
週shuu
viikko
日hi
päivä
夜yoru
yö
時ji[kan]
tunti
分fun
minuutti
秒byou
sekunti
Luvut
一ichi
1
二ni
2
三san
3
四shi
4
五go
5
六roku
6
七shichi
7
八hachi
8
九kyuu
9
十juu
10
百hyaku
100
千sen
1000
万man
10000
億oku
108
兆chou
1012
京kei
1016
垓gai
1020
秭shi
1024
杼jo
1024
穣jou
1028
溝kou
1032
澗kan
1036
正sei
1040
載sai
1044
極goku
1048
零rei
0
〇maru
0
Adjektiivit
良i.i
hyvä
悪waru.i
paha
大oo.kii
iso
小chii.sai
pieni
長naga.i
pitkä
短mijika.i
lyhyt
暑atsu.i
kuuma
(sää)
熱atsu.i
kuuma
(esine)
寒samu.i
kylmä
(sää)
冷tsume.tai
kylmä
(esine)
嬉ure.shii
iloinen
悲kana.shii
surullinen
楽tano.shii
hauska
詰tsuma.ranai
tylsä
寂sabi.shii
yksinäinen
眠nemu.i
väsynyt
眠nemu.tai
väsynyt
疲tsuka.reta
uupunut
美utsuku.shii
kaunis
醜miniku.i
ruma
易yasa.shii
helppo
難muzuka.shii
vaikea
難niku.i
vaikea
難kata.i
vaikea
色iro
väri
赤aka.i
punainen
朱shu
sinooperin-
punainen
紅kurenai
karmiinin-
punainen
橙daidai[iro]
oranssi
黄ki
keltainen
鉛[ou]en
kromin-
keltainen
緑midori
vihreä
青ao.i
sininen,
vihreä
群gun[jou]
ultramarii-
ninsininen
紺kon
laivaston-
sininen
藍ai
indigo
縹hanada
vaalea
indigo
紫murasaki
violetti
黒kuro.i
musta
白shiro.i
valkoinen
濃ko.i
tumma
薄usu.i
vaalea
Kuviot
図zu
kuva
絵e
kuva
丸maru
ympyrä
円maru
ympyrä
〇maru
ympyrä
点ten
piste
卍manji
hakaristi
Sekalaisia [esim. sellaisia, joita harvoin enää käytetään]
鹵shio
suola
寥sabi.shii
yksinäinen

*) 糖 (tou) itsessään tarkoittaa sokeria kemiallisena yhdisteenä, tavallinen pöytäsokeri on 砂糖 (satou), kirjaimellisesti ’hiekkasokeri’.