Tässä on kuuluisien ihmisten nimien lausumisohjeita. Ohjeet on annettu sekä yksinkertaistaen suomalaiselle helpommilla merkeillä että tarkemmin käyttäen kansainvälistä foneettista aakkostoa. Ääntämisohjeet ovat suuntaa antavia, en takaa, että ne ovat sataprosenttisesti oikein. Ne perustuvat pääasiassa englanninkielisestä Wikipediasta saamiini tietoihin, kielten sanakirjoihin ja omaan kielitaitooni. Olen käyttänyt tietoja omaa ymmärtämystäni soveltaen, enkä ole tarkemmin syventynyt mm. kielten eri murteiden erilaisiin lausumistapoihin.

Rivien oikeassa laidassa on linkki suomalaisen (S) ja englanninkielisen (E) Wikipedian artikkeliin kustakin henkilöstä.

Sivun lopussa on opas ääntämisohjeiden tulkitsemiseen.

Taiteilijat

NimiYksinkertaistettuIPAKotimaaTietoa
Michelangelo Merisi
da Caravaggio
mikel'andželo me'riizi
da kara'vadžo
mikelˈanʤelo meˈriːzi
da karaˈvaʤo
Italia28.9.1571–18.7.1610, barokkiS E
Maurits Cornelis Eschermauʀits koʀˈneilis eššeʀmʌuʀɪʦ kɔʀˈneilɪs ɛʃːəʀHollanti17.6.1898–27.3.1972, taidegraafikkoS E
Paul Gauguinpol go'gänpɔl gɔˈgɛ̃Ranska7.6.1848–8.5.1903, postimpressionistiS E
Vincent van Goghfinsent fan xoxfinsɛnt fɑn xɔxHollanti30.3.1853–29.7.1890, postimpressionistiS E
Pablo Picassopavlo pi'kassopaβlo piˈkasːoEspanja25.10.1881–8.4.1973, kubistiS E
Rembrandt van Rijnʀembʀant fan ʀeinʀɛmbʀɑnt fɑn ʀɛinHollanti15.7.1606–4.10.1669S E
Henri de Toulouse-Lautrecanʀi dö tuluz lo'tʀekɑ̃ʀi dø tuluz loˈtʀɛkRanska24.11.1864–9.9.1901, postimpressionistiS E

Säveltäjät

Camille Saint-Saënskamij sän'sanskamij sɛ̃ˈsɑ̃sRanska9.10.1835–16.12.1921S E

Klassiset laulajat

NimiYksinkertaistettuIPAKotimaaTietoa
Andrea Bocelliandrea bo'tšelliandrea boˈʧelliItalias. 22.9.1958, tenoriS E
Beniamino Giglibenja'miino džiljibenjaˈmiːno ʤiʎːiItalia20.3.1890–30.11.1957, tenoriS E
Andreas Schollandʀeas šolandʀəas ʃɔlSaksas. 10.11.1967, kontratenoriS E
Bryn Terfelbrin tervelbrɨn tɛrvɛlWaless. 9.11.1965, bassobaritoni E

Antiikin henkilöt

Näistä en anna IPA-aakkosten mukaisia lausumisohjeita, koska tarkka latinan ja klassisen kreikan lausumistapa ei ole minulle (lieneekö kenellekään?) täysin selvillä. Vokaaliyhdistelmä ae lausuttiin klassisen latinan aikana joko [ae] tai [ai], mutta se oli jo muuttumassa kohti muotoa [ee], jota käytetään mm. Helsingin yliopistossa.

NimiÄäntäminenKieliTietoa
Aineias/Aeneasai'neiaas/ai'neeaaskreikka/latinaTarun mukaan 1200- tai 1100-luvulla eaa., troijalainen myyttinen sankari, joka matkusti Troijan sodan jälkeen Italiaan. Rooman perustaja Romuluksen esi-isä 15. polvessa.S E
Aristotelesaristo'teleeskreikka384 eaa.–7.3.322 eaa., filosofiS E
Arkhimedesarkhi'meedeeskreikkan. 287 eaa.–212 eaa., luonnonfilosofi, fyysikko, matemaatikkoS E
Gaius Iulius Caesargaijus juulius keesar/kaisarlatina12. tai 13.7.100 tai 102 eaa.–15.3.43 eaa., sotapäällikkö, valtiomies, kirjailijaS E
Platonplatoonkreikka428/427 eaa.–348/347 eaa., filosofiS E
Publius Vergilius Maropuublius ver'gilius maroolatina15.10.70 eaa.–21.9.19 eaa., runoilijaS E
Sokratessoo'krateeskreikka470/469 eaa.–399 eaa., filosofiS E

Lausumisohjeet

Yksinkertaistettu ääntäminen

Ääntämisohjeet on tarkoitettu lausuttaviksi kuin ne olisivat suomalaisia sanoja,
Kun tämä ei ole ollut mahdollista yksinkertaistamatta ääntämystä liikaa, on käytetty seuraavia merkkejä:

_hedellinen konsonantti on aspiroitu eli lausutaan loppuhenkosen kanssa, kuten englannin kielen k, p ja t. Tätä voi jäljitellä lausumalla konsonantin jälkeen h-äänteen. Välissä ei voi olla tavurajaa, vaan ne lausutaan nopeasti peräkkäin.
_nedellinen vokaali on nasalisoitu eli lausutaan nenän kautta. Tätä voi jäljitellä myös lausumalla vokaalin jälkeen n- tai ŋ-äänteen.
ʀkurkku-r, kuten saksassa tai ranskassa
xkurkku-h, kuten saksan tai gaelin ch
'seuraava tavu on painollinen. Jos merkki puuttuu, paino on ensimmäisellä tavulla kuten suomessa.

IPA

Ääntämisohjeet on annettu käyttäen kansainvälistä foneettista aakkostoa (IPA = International Phonetic Alphabet).
Suomen äänteistä poikkeavia merkkejä ovat seuraavat:

aä:hän vivahtava a-äänne
ɑtavallinen suomalainen a
ʌsuljetumpi, o:hon vivahtava a-äänne
βhuulilla äännettävä v-äänne, vivahtaa w-äänteeseen
ɛavoin, ä:hän vivahtava e-äänne
əneutraalivokaali, joka äännetään periaatteessa ääntöelimet rentoina. Englannin about-sanan ensimmäinen äänne.
ɨhiukan u:hun vivahtava i-äänne. Sama kuin yrittäisi lausua ruotsin u-äänteen niin että huulet ovat i-asennossa.
ɪavoin, e:hen vivahtava i-äänne, kuten englannin sanassa bit
ɔavoin, a:han vivahtava o-äänne, kuten englannin sanassa long
ʀkurkku-r, kuten saksassa tai ranskassa
ʃsuhu-s, kuten suomen š
xkurkku-h, kuten saksan tai gaelin ch
ʎpalatalisoitu eli liudentunut l. Suunnilleen sama kuin jos yrittää lausua l- ja j-äänteen yhtäaikaa tai l-äänteen niin että kielen keskiosa on kitalaessa kiinni.
ʒsoinnillinen suhu-s, kuten ž
vokaali on nasalisoitu eli lausutaan nenän kautta
ˈseuraava tavu on painollinen. Jos merkki puuttuu, paino on ensimmäisellä tavulla kuten suomessa.
ːedellinen konsonantti tai vokaali on pitkä