Tässä on kuuluisien ihmisten nimien lausumisohjeita. Ohjeet on annettu sekä yksinkertaistaen suomalaiselle helpommilla merkeillä että tarkemmin käyttäen kansainvälistä foneettista aakkostoa. Ääntämisohjeet ovat suuntaa antavia, en takaa, että ne ovat sataprosenttisesti oikein. Ne perustuvat pääasiassa englanninkielisestä Wikipediasta saamiini tietoihin, kielten sanakirjoihin ja omaan kielitaitooni. Olen käyttänyt tietoja omaa ymmärtämystäni soveltaen, enkä ole tarkemmin syventynyt mm. kielten eri murteiden erilaisiin lausumistapoihin.
Rivien oikeassa laidassa on linkki suomalaisen (S) ja englanninkielisen (E) Wikipedian artikkeliin kustakin henkilöstä.
Sivun lopussa on opas ääntämisohjeiden tulkitsemiseen.
| Nimi | Yksinkertaistettu | IPA | Kotimaa | Tietoa | |
|---|---|---|---|---|---|
| Michelangelo Merisi da Caravaggio | mikel'andželo me'riizi da kara'vadžo | mikelˈanʤelo meˈriːzi da karaˈvaʤo | Italia | 28.9.1571–18.7.1610, barokki | S E |
| Maurits Cornelis Escher | mauʀits koʀˈneilis eššeʀ | mʌuʀɪʦ kɔʀˈneilɪs ɛʃːəʀ | Hollanti | 17.6.1898–27.3.1972, taidegraafikko | S E |
| Paul Gauguin | pol go'gän | pɔl gɔˈgɛ̃ | Ranska | 7.6.1848–8.5.1903, postimpressionisti | S E |
| Vincent van Gogh | finsent fan xox | finsɛnt fɑn xɔx | Hollanti | 30.3.1853–29.7.1890, postimpressionisti | S E |
| Pablo Picasso | pavlo pi'kasso | paβlo piˈkasːo | Espanja | 25.10.1881–8.4.1973, kubisti | S E |
| Rembrandt van Rijn | ʀembʀant fan ʀein | ʀɛmbʀɑnt fɑn ʀɛin | Hollanti | 15.7.1606–4.10.1669 | S E |
| Henri de Toulouse-Lautrec | anʀi dö tuluz lo'tʀek | ɑ̃ʀi dø tuluz loˈtʀɛk | Ranska | 24.11.1864–9.9.1901, postimpressionisti | S E |
| Camille Saint-Saëns | kamij sän'sans | kamij sɛ̃ˈsɑ̃s | Ranska | 9.10.1835–16.12.1921 | S E |
|---|
| Nimi | Yksinkertaistettu | IPA | Kotimaa | Tietoa | |
|---|---|---|---|---|---|
| Andrea Bocelli | andrea bo'tšelli | andrea boˈʧelli | Italia | s. 22.9.1958, tenori | S E |
| Beniamino Gigli | benja'miino džilji | benjaˈmiːno ʤiʎːi | Italia | 20.3.1890–30.11.1957, tenori | S E |
| Andreas Scholl | andʀeas šol | andʀəas ʃɔl | Saksa | s. 10.11.1967, kontratenori | S E |
| Bryn Terfel | brin tervel | brɨn tɛrvɛl | Wales | s. 9.11.1965, bassobaritoni | S E |
Näistä en anna IPA-aakkosten mukaisia lausumisohjeita, koska tarkka latinan ja klassisen kreikan lausumistapa ei ole minulle (lieneekö kenellekään?) täysin selvillä. Vokaaliyhdistelmä ae lausuttiin klassisen latinan aikana joko [ae] tai [ai], mutta se oli jo muuttumassa kohti muotoa [ee], jota käytetään mm. Helsingin yliopistossa.
| Nimi | Ääntäminen | Kieli | Tietoa | |
|---|---|---|---|---|
| Aineias/Aeneas | ai'neiaas/ai'neeaas | kreikka/latina | Tarun mukaan 1200- tai 1100-luvulla eaa., troijalainen myyttinen sankari, joka matkusti Troijan sodan jälkeen Italiaan. Rooman perustaja Romuluksen esi-isä 15. polvessa. | S E |
| Aristoteles | aristo'telees | kreikka | 384 eaa.–7.3.322 eaa., filosofi | S E |
| Arkhimedes | arkhi'meedees | kreikka | n. 287 eaa.–212 eaa., luonnonfilosofi, fyysikko, matemaatikko | S E |
| Gaius Iulius Caesar | gaijus juulius keesar/kaisar | latina | 12. tai 13.7.100 tai 102 eaa.–15.3.43 eaa., sotapäällikkö, valtiomies, kirjailija | S E |
| Platon | platoon | kreikka | 428/427 eaa.–348/347 eaa., filosofi | S E |
| Publius Vergilius Maro | puublius ver'gilius maroo | latina | 15.10.70 eaa.–21.9.19 eaa., runoilija | S E |
| Sokrates | soo'kratees | kreikka | 470/469 eaa.–399 eaa., filosofi | S E |
Ääntämisohjeet on tarkoitettu lausuttaviksi kuin ne olisivat suomalaisia sanoja,
Kun tämä ei ole ollut mahdollista yksinkertaistamatta ääntämystä liikaa, on käytetty seuraavia merkkejä:
| _h | edellinen konsonantti on aspiroitu eli lausutaan loppuhenkosen kanssa, kuten englannin kielen k, p ja t. Tätä voi jäljitellä lausumalla konsonantin jälkeen h-äänteen. Välissä ei voi olla tavurajaa, vaan ne lausutaan nopeasti peräkkäin. |
|---|---|
| _n | edellinen vokaali on nasalisoitu eli lausutaan nenän kautta. Tätä voi jäljitellä myös lausumalla vokaalin jälkeen n- tai ŋ-äänteen. |
| ʀ | kurkku-r, kuten saksassa tai ranskassa |
| x | kurkku-h, kuten saksan tai gaelin ch |
| ' | seuraava tavu on painollinen. Jos merkki puuttuu, paino on ensimmäisellä tavulla kuten suomessa. |
Ääntämisohjeet on annettu käyttäen kansainvälistä foneettista aakkostoa (IPA = International Phonetic Alphabet).
Suomen äänteistä poikkeavia merkkejä ovat seuraavat:
| a | ä:hän vivahtava a-äänne |
|---|---|
| ɑ | tavallinen suomalainen a |
| ʌ | suljetumpi, o:hon vivahtava a-äänne |
| β | huulilla äännettävä v-äänne, vivahtaa w-äänteeseen |
| ɛ | avoin, ä:hän vivahtava e-äänne |
| ə | neutraalivokaali, joka äännetään periaatteessa ääntöelimet rentoina. Englannin about-sanan ensimmäinen äänne. |
| ɨ | hiukan u:hun vivahtava i-äänne. Sama kuin yrittäisi lausua ruotsin u-äänteen niin että huulet ovat i-asennossa. |
| ɪ | avoin, e:hen vivahtava i-äänne, kuten englannin sanassa bit |
| ɔ | avoin, a:han vivahtava o-äänne, kuten englannin sanassa long |
| ʀ | kurkku-r, kuten saksassa tai ranskassa |
| ʃ | suhu-s, kuten suomen š |
| x | kurkku-h, kuten saksan tai gaelin ch |
| ʎ | palatalisoitu eli liudentunut l. Suunnilleen sama kuin jos yrittää lausua l- ja j-äänteen yhtäaikaa tai l-äänteen niin että kielen keskiosa on kitalaessa kiinni. |
| ʒ | soinnillinen suhu-s, kuten ž |
| _̃ | vokaali on nasalisoitu eli lausutaan nenän kautta |
| ˈ | seuraava tavu on painollinen. Jos merkki puuttuu, paino on ensimmäisellä tavulla kuten suomessa. |
| ː | edellinen konsonantti tai vokaali on pitkä |